Aina joskus tielle osuu tarinoita, joita ei voi ohittaa. Sunnuntaina 14. syyskuuta valokeilaan astui tuiki tuntematon keskikenttäpelaaja Jannes Van Hecke, joka edustaa Belgian toisella sarjatasolla pelaavaa SK Bevereniä. Van Hecke on yksi Euroopan tuhansista perusammattilaisista: taustaa Belgian poikamaajoukkueista, pelejä ylimmällä sarjatasolla ja nyt porrasta alempana, tienannee keskituloisen palkansaajan verran kuukaudessa eikä nouse ikinä urallaan tähtiin. Van Hecke oli avauskokoonpanossa keskikentän keskustassa, kun Beveren oli matkustanut Olympique Charleroin vieraaksi toisen sarjatason viidennen kierroksen otteluun. Oli Van Hecken päivä. Jo kuudennella minuutilla pienen syöttökombinaation päätteeksi pallo ohi Olympiquen maalivahdin ja tilanteeksi 0–1. Puolen tunnin kohdalla nappikeskitys laidalta maalin edustalle suoraan päähän ja pusku: 0–2. Vain muutama minuutti myöhemmin Olympiquen maalivahdin kauhaisu kaukovetoon, kärppänä irtopalloon ja pallo maaliviivalta sisään: 0–3. Heti...

Väkivallan uhka oli leijui ilmassa ja ryöpsähtikin Charltonin ja Millwallin välisessä Championship-pelissä viime lauantaina (13.9.2025). Olin itse paikalla turistina. Hyvään Englannin-reissuun kuuluu aina mielellään futispeli. Se ei kuitenkaan ollut pääohjelma tällä kertaa, vaan peli piti sovittaa mukaan iltapainotteisten kulttuuririentojen lomaan, mikä karsi muuten yltiöpäistä pelitarjontaa aika tavalla. Charltonin The Valley -stadion sijaitsee seuraavasta kadunkulmasta oikealle. Päädyin lopulta lauantaina 12.30 alkaneeseen Charlton–Millwalliin, koska olin jo valmiiksi Lontoossa, minkä lisäksi Mestaruussarja on tuttu. Charltonin olin pannut merkille hiljattain lähinnä siitä, että kannattamani saman sarjan joukkue QPR oli juuri myynyt heille hyökkääjä Charlie Kelmanin. Hyökkääjä ei vakiinnuttanut paikkaansa QPR:ssä, mutta teki viime kaudella Leyton Orientin lainapestin aikana 21 maalia sarjaporrasta alempana. Ajattelin, että olisi kiinnostavaa nähdä hänet. Ja Millwall, no, Timo Soini r...